Miten osingonjako toimii?

IT-alan freelancerilla on mahdollisuus toimia useamman yritysmuodon alla, mutta usein taloudellisesti järkevin niistä – ja siksi yleisin – on osakeyhtiö. Osakeyhtiössä omat tulot koostuvat joko osakeyhtiön maksamasta palkasta ja osingosta, tai niiden yhdistelmästä. Miten osingonjako siis toimii, kun kyseessä on listaamaton yhden hengen osakeyhtiö?

Osinko tarkoittaa osuutta yhtiön tuotosta. Tuotto taas on se summa, joka vähennysten, eli yhtiön toimintaan ja esimerkiksi palkkaan menevien kulujen jälkeen jää viivan alle. Pörssiyrityksessä tuoton jakavat jopa tuhannet osakkeenomistajat, kun taas yhden omistajan osakeyhtiössä osingonsaajia on yksi. Osinkoa voidaan maksaa periaatteessa milloin vain sen jälkeen, kun jaettavaa tuottoa on kertynyt, mutta koska sen jakaminen vaatii yhtiökokouksen ja tuoreen tilinpäätöksen, tehdään se usein kerran vuodessa.

Miten paljon osinkoa?

Maksettavan osingon määrään vaikuttaa moni asia. Osakkeen arvo määritellään vähentämällä yhtiön velat sen varoista (= nettovarallisuus) ja jakamalla summa osakkeiden lukumäärällä (= osakkeen matemaattinen arvo). Jos velkojen jälkeen yhtiön nettovarallisuudeksi jää siis esimerkiksi 100 000 € ja yhtiöllä on yksi omistaja, on osakkeiden matemaattinen arvo 100 000 €.

Jos osinkoa maksetaan enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta ja sen määrä on alle 150 000 €, verotetaan se pääomatulona, josta 75 % on verotonta ja 25 % pääomaverotuksen alaista. Siten 100 000 € arvoisesta yhtiöstä voidaan maksaa pääomatulon alaisena osinkona enintään 8000 €, jolloin 6000 € on verotonta ja jäljelle jäävästä 2000 € osuudesta maksetaan 30 % pääomatuloveroa (600 €). Koko osingosta jää siis tässä esimerkissä käteen 7400 €.

Jos osinkoa maksetaan enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, mutta sen määrä on yli 150 000 €, niin ylittävästä osingon osasta 85 % verotetaan pääomatulona ja 15 % on verotonta. Summaan vaikuttavat lisäksi saman henkilön kaikki osingot kaikista eri listaamattomista yhtiöistä. Jos yrittäjällä on siis oman yhtiönsä lisäksi muita osakesijoituksia, kannattaa ne ottaa huomioon järkevintä ratkaisua miettiessä.

Tilanne muuttuu, jos maksettavan osingon määrä ylittää 8 % yhtiön nettovarallisuudesta. Yli 8 % rajan menevää osinkoa kutsutaan ansiotulo-osingoksi ja sen määrästä 75 % on veronalaista ansiotuloa, jonka veroprosentti määräytyy ansiotuloverotuksen mukaan. 25 % osingosta on tässä tapauksessa verotonta.

Edullisinta on yleensä maksaa itselleen sekä palkkaa että osinkoa. Lue lisää palkan ja pääomatulon yhdistämisestä tästä artikkelista.

Koska osinko kannattaa maksaa?

Osinko eroaa palkkatulosta paitsi verotuksensa, myös maksuajankohtansa perusteella. Periaatteessa osinko on nostettavissa koska tahansa sen yhtiökokouksen jälkeen, jossa tilinpäätös on vahvistettu, eli tiedetään, kuinka paljon jaettavia varoja on. Osinkoa voidaan myös jakaa niin monta kertaa vuodessa kuin halutaan, mutta se on harvoin yhden henkilön osakeyhtiössä käytännöllistä.

Myös tilikauden pituus ja sijoittuminen vaikuttaa osingonmaksuun. Osinkoa verotetaan kuitenkin aina sen kalenterivuoden tulona, jona se maksetaan. Jos osingonjaon ajankohtaa ei ole merkitty yhtiökokouspöytäkirjaan, katsotaan sen olevan maksettavissa yhtiökokouksen ajankohtana ja sitä verotetaan sen mukaisesti.

Osinkojärjestelmä voi tuntua monimutkaiselta, mutta me Retolla neuvomme sinua siinäkin asiassa mielellämme. Lisätietoa saat myös esimerkiksi osoitteesta vero.fi ja Patentti- ja rekisterihallitukselta.